Hebrealaiskirjeestä

[AnnSofi]

Hebr. 6

1. jae opettaa jättämään Kristuksen opin alkeet ja pyrkimään täydellisyyteen. Opin alkeita ovat;
uudestaan perustuksen laskeminen, parannus kuolleista töistä ja usko Jumalaan, oppi kasteista ja
kätten päällepanemisesta, kuolleiden ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta.
Jae 3 sanoo: niin me tahdomme tehdä, jos vain Jumala sallii.

Pyrkiä täydellisyyteen, mitä se on? Pyrkiä Jeesuksen kaltaisuuteen! Itse emme siihen yllä, mutta
jättämällä itsensä Jeesukselle, Hän tekee meissä työtään ja työstää niitä kohtia, jossa sitä tarvitaan.
Täydellisiähän meistä ei tässä ajassa tule, mutta huomaa tuo kehoitus "pyrkikäämme...."
Eikö Jeesuksen pääkehoitus ollut: Rakasta Herraa, Sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi,
niinkuin itseäsi. Rakkaus, Jumalan rakkaus meissä on päämäärä ja valvonnan alla oleva kohta koko
elämämme ajan.

Varoitus on, että jos luovumme Jeesuksesta, on mahdotonta uudistaa parannukseen, koska sen seurauksena
ihminen taas ristinnaulitsee Jumalan Pojan ja julkisesti Hänet häpäisee.

Jeesus, armahda!

Itkettää, että jos ihminen, joka on kerran päässyt valkeuteen ja taivaallista lahjaa maistanut ja Pyhästä
Hengestä osalliseksi tullut, maistanut Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, menettää
nämä kaikki.

7. jae sanoo; Maakin sateen vaikutuksesta kasvaa hyödyksi sen viljelijöille ja saa siunauksen Jumalata.
Maa, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta ja sen loppu on, että se
poltetaan.

Oletettavasti Paavali on kirjoittanut Hebrealaiskirjeen. Hän jatkaa, että "heistä, rakkaista hän uskoo
parempaa, joka koituu pelastukseksi. Jumala ei ole väärämielinen, että Hän unohtaisi työmme ja
rakkautemme, jota olemme osoittaneet Hänen nimeään kohtaan, kun olemme pyhiä palvelleet ja vielä
palvelemme.
Paavali (?) toivoo, että hebrealaiset osoittavat samaa intoa yhä, säilyttääkseen toivon varmuuden
loppuun asti. Tämä varjelee velttoudelta. Hän toivoo, että hebrealaisista (ja meistä tämän päivän
kristityistä) tulisi niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisuuden kautta perivät sen, mikä luvattu on.

Puhutaan Aabrahamin kärsivällisyydestä. Hän odotti sitä minkä Jumala oli hänelle luvannut.
Kun Jumala tahtoi lupauksen perillisille osoittaa, että Hänen päätöksensä on muuttumaton, Hän vakuutti
sen valalla. Hän tahtoi tällä osoittaa, että Hän ei valehtele ja Hänen Sanansa on muuttumaton. Ja että
me näistä kahdesta saisimme voimallisen kehoituksen pitämään kiinni edessä olevasta toivosta.

Toivo on meille ikäänkuin sielun ankkuri, varma ja luja ja se ulottuu eriripun sisäpuolelle asti, jonne
Jeesus on edelläjuoksijana mennyt meidän puolestamme ja tullut ylimmäiseksi papiksi iankaikkisesti.

[AnnSofi]

Hebr. 7

Luku kertoo alussa Melkisedekistä, Saalemin kuninkaasta, Jumalan, Korkeimman, papista. Hän meni Aabrahamia vastaan,
kun tämä palasi kuninkaita voittamasta ja siunasi hänet. Aabraham antoi Hänelle kymmenykset kaikesta. Melkisedek on
Jumalan Poikaan verrattava ja hän pysyy pappina ainaisesti.
Hänen nimensä merkitsee vanhurskauden kuningasta ja Saalemin kuningasta, se on rauhan kuningasta. Hänellä ei ole isää,
ei äitiä, ei sukua, eipäivien alkua eikä elämän loppua. Hän otti vastaan Aabrahamin kymmenykset ja siunasi tämän.

Meitä kehotetaan katsomaan Häntä, kuinka suuri hän on, jolle itse kantaisä Aabraham antoi kymmenykset parhaimmasta
saaliistaan.
Melkisedekin sukua ei johdeta leeviläisistä, joilla Vanhan testamentin mukaan on pappeus ja käsky ottaa kansalta
kymmenyksiä. Mielenkiintoisella tavalla kerrotaan Leevin pojista ja Leevistä, jj. 5-10 ja mitä laki sanoo Vanhan testamentin
pappeudesta.

Tapahtuu muutos:
Täydellisyyttä ei saavutettu leeviläisen pappeuden kautta. Juutalainen kansa oli laissa tähän sidottu.
Jae 11 kysyy, :miksi oli tarpeen, että nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan eikä tullut nimitetyksi Aaronin
järjestyksen mukaan?

Jj 14-19 sanovat, että meidän Herramme on noussut Juudasta, jonka sukukunnan pappeudesta Mooses ei ole mitään puhunut.
Hän ei tullut lihallisen käskyn mukaan, vaan katoamattoman elämän voimasta.

Hänestä todistetaan, että Hän on pappi iankaikkisesti. Silloin entinen, lain säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja
hyödytön. Laki ei tehnyt eikä tee mitään täydelliseksi, mutta kun Jeesus tuli, meille tarjotaan iankaikkisen elämän
osallisuutta Hänessä.

Oletko Sinä antanut elämäsi Jeesukselle?

Hän on se, jonka kautta meillä on parempi toivo. Me saamme Hänen kauttaan lähestyä Jumalaa. J. 12 sanoo: Pappeuden
muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos. Hänessä me olemme uudessa, paremmassa liitossa, jonka takaajan on
itse Jeesus Kristus, Herramme ja Vapahtajamme. Hän on kuolematon.

Vanhan liiton papit olivat kuolevaisia, siksi heitä tarvittiin aina uusi vanhan kuoltua.
Jeesuksella on katoamaton pappeus, sentähden että hän pysyy iankaikkisesti.

Kirje on kirjoitettu hebrealaisille, joiden taustana olivat Vanhan liiton lait. Kirjoittaja selvittää mielenkiintoisella tavalla,
että entinen säädös ja liitto lakiin vedoten kumotaan, koska se oli ja on voimaton ja hyödytön.

Jeesuksen alkuperä on ikuisuudessa ja Hän on uuden liiton pappi. Hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen
kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa. Nytkin Hän, parhaillaan rukoilee
kaikkien omiensa puoolesta, että meidän uskomme ei raukeaisi tyhjiin. Hänelle jättäytymällä ihminen elää uudessa liitossa,
Jeesuksen kanssa ja Jeesuksessa ja Hän omissaan.

Kaiken edellä mainitun lisäksi j. 26 todistaa: Senkaltainen ylimmäinen pappi meille sopikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä
erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut. Hänen ei joka päivä ole tarvis, niinkuin ylimmäisten pappien, ensiksi uhrata omien
syntiensä edestä ja sitten kansan; sillä tämän hän teki kerta kaikkiaan, uhratessaan itsensä.

Jeesus on yhdellä kerralla, uhraamalla itsensä kerta kaikkiaan, sovittanut kaikkien ihmisten kaikki synnit.
Toisaalta Raamattu sanoo, että "Isä oli Kristuksessa, ja sovitti maailman itsensä kanssa". Isän suurta armoa ja rakkautta
ihmistä kohtaan on, että Hän Poikansa kautta haluaa saada ihmiset takaisin yhteyteensä. Hän rakasti ihmistä, sinua ja minua,
niin, että antoi ainoan Poikansa maailmaan ja ristille naulattavaksi. Tällä tavalla Isä valmisti meille tien luokseen. Jeesus
sovitti syntimme, että meillä uskomalla Häneen olisi iankaikkinen elämä.

Lopuksi; laki asettaa ylimmäisiksi papeiksi ihmisiä, jotka ovat heikkoja, mutta valan sana, joka on myöhäisempi kuin laki,
asettaa Pojan, iankaikkisesti täydelliseksi tulleen.

[AnnSofi]

Hebr. 10:16-25

16 "Tämä on se liitto, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan", sanoo Herra: "Minä panen lakini heidän
sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä";
17 ja: "heidän syntejänsä ja laittomuuksiansa en minä enää muista".
18 Mutta missä nämä ovat anteeksi annetut, siinä ei uhria synnin edestä enää tarvita.

Pelastus ja uusi elämä tämän perusteella on avattu jokaiselle sitä haluavalle!Tämän omistaminen tai
uskominen synnyttää sydämessä luottamuksen, levon ja rauhan.

19 Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on
pääsy kaikkeinpyhimpään,
20 jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta,
21 ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija",

22 niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi
pahasta omasta tunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;
23 pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen;

Todella! Saamme tulla Jeesuksen ristin juurelle, puhua kaikki mikä mielessä on ja sydäntä painaa ja jättää ne Hänelle.
Tämä tulee konkreettisemmaksi kun saa jättää kaiken ristin juurelle ja jatkaa matkaa.........

24 ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin;
25 älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme,
sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.[/b]

Valvoa toinen toistamme tarkoittaa valvoa rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin. Se ei tarkoita sitä, että
aivan kuin röntgenkatsein "kytätä" toinen toistamme, vikoja, virheitä, erehdyksiä ja lankeemuksia ja niistä huomautella.
Isän rakkauden vaikutuksesta ja voimassa valvominen on oikeaa.

Lihavoitu teksti on 29.7.2010 Päivän Sana. Halusin kuitenkin ottaa koko asiayhteyden, koska siten saa selkeämmän kuvan
asiaan.